i-know | Muisti
112
page-template-default,page,page-id-112,ajax_updown_fade,page_not_loaded,boxed,,qode-theme-ver-17.1,qode-theme-bridge,disabled_footer_top,qode_header_in_grid,wpb-js-composer js-comp-ver-5.5.5,vc_responsive

Muisti

Kuinka vahvat muistijäljet syntyvät. Uteliaisuus, kiinnostus ja tiedonhalu ovat muistiin painamisessa lähes välttämättömiä apulaisia.
Aivoissa on miljardeja neuroneja eli hermosoluja, jotka kykenevät lähettämään tuhansien yhteyksiensä kautta viestejä naapurisoluille.
Muistikuvan synty. Oletetaan, että neuroni 28 lähettää sähköisen impulssin viereiselle solulle. Tämä impulssi muuttuu kemialliseksi ärsykkeeksi hermosolujen välisessä liitoksessa, eli synapsissa, jossa niiden hermopäätteet kohtaavat. Tämä taas aiheuttaa sähköisen impulssin neuronissa 29, ja niin edelleen. Jos neuronien välinen impulssi toteutuu tarpeeksi usein, näiden kahden neuronin väli vahvistuu. Tämä kahden neuronin kiinteä liitto näyttäisi olevan muistin ydin.
Jokaisen ihmisen muisti on valikoiva. Aivojen välissä oleva hippokampus ottaa uuden tiedon ja sieltä tapahtumat tallentuvat eripuolille aivoja. Luontoon liittyvät asiat tiettyyn osaan, koneet toiseen osaan jne.
Tosin kuin muut elimistömme solut, neuronit eivät jakaannu eivätkä uudistu. Ne vanhenevat ja osa niistä kutistuu tai kuolee.

Tapahtumamuisti.
tallentaa nähtyä ja koettua
Tietomuisti.
on koulumuisti
Taitomuisti.
ohjaa toimintaa

Viisi muistilajia.
1. Semanttinen eli merkitysmuisti.
Kyky muistaa sanojen ja symbolien merkitys on hyvin pysyvää lajia oleva muisti. On epätodennäköistä että ihminen ei muista esim. mitä äiti tai isä tarkoittaa, uskonnollisten symbolien, liikennemerkkien merkitystä tai miten erottaa kissan koirasta.
2. Liikemuisti.
Kerran opittuasi muistat todennäköisesti aina, miten poljetaan polkupyörää, uidaan tai ajetaan autoa. Ehdolliset toiminnot, kuten mennessäsi vessaan, muistat ennen tarpeelle ryhtymistä avata etumuksesi tai laskea housusi.
3. Pysyvä muisti.
Se koostuu tiedosta, joka on kertynyt vuosien varrella opeista, koulusta, lehdistä, elokuvista, keskusteluista jne. monista muista lähteistä.
4. Pikamuisti.
Tämä on hyvin lyhytkestoinen muisti kattaa vain muutaman sekunnin. Se on aivojen pomo, joka päättää, mikä on tärkeää pitää mielessä. Muistat esim. keskustelussa kertojan lauseen kokonaisuudessaan. Myös tämän muistin avulla voit tehdä montaa asiaa samanaikaisesti. Voit keskustella, selailla lehteä, tervehtiä ohikulkijaa yhtä aikaa, unohtamatta mitä olit tekemässä.
5. Väliaikainen muisti.
Tämä muisti tallentaa viimeaikaiset kokemukset, edellisviikkojen elokuvan, tai sen mihin jätit silmälasit.